Opetus ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki asettivat työryhmän jatkamaan uuden Arkkitehtuuri- ja Designmuseon konseptin kehittämistä. Työryhmään kuuluvat projektipäällikkö Tuomas Auvinen, vanhempi asiantuntija Outi Kuittinen ja museoasiantuntija Ulla Teräs. Työryhmän tuloksia kuullaan maaliskuussa.
Tapasimme tällä kertaa Ulla Teräksen ja kysyimme häneltä, mitä hankkeelle kuuluu juuri nyt.
Sinut tunnetaan museoalalla muun muassa Helsingin kaupunginmuseon onnistuneen uudistushankkeen johtajana, reformirehtorina. Kerro itsestäsi: millainen on uusi museo –työryhmän jäsen Ulla Teräs, mitä asioita haluat projektille antaa?
Minulla on taustallani parikymmentä vuotta erilaisissa museotöissä pienestä paikallismuseosta isoihin kehittämishankkeisiin. Ennen Helsingin kaupunginmuseon uudistusta johdin muun muassa valtakunnallista Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hanketta ja työskentelin maakuntamuseotutkijana. Olen kerta toisensa jälkeen löytänyt itseni kehittämistehtävistä, uusia ratkaisuja etsimästä. Voisi sanoa, että rakastan museoita, mutta en aina sellaisena kuin ne ovat. Näen museoissa paljon vielä hyödyntämätöntä arvoa!
Olen hyvä innostumaan ja opin mielelläni uutta itsekin – Osallistuin toissa vuonna Sitran Ratkaisu 100 -innovaatiokilpailuun, jossa Made in Empatia -tiimimme pääsi finaaliin. Samoihin aikoihin aloitin työt Opetushallituksen uudessa Kokeilukeskuksessa. Kuusihenkinen kehittäjätiimimme työskentelee koulutuksen ja opetuksen kokeilujen, innovaatioiden ja toimintakulttuurin uudistamisen parissa yhdessä koulujen, kuntien, opetushallinnon ja erilaisten sidosryhmien kanssa. Tuon siis projektiin laaja-alaisen museoymmärryksen lisäksi kokemusta innovaatioprosesseista, yhteiskehittämisestä ja konseptien rakentamisesta.
Miten kuvailisit uusi museo –hanketta prosessina?
Selvitysvaiheessa kartoitimme ja kuulimme laajasti eri osapuolia ja sidosryhmiä. Nyt käsillä olevaa konseptisuunnitteluvaihetta kuvaisin enemmän sprintiksi, tiiviiksi tekemisen, testaamisen ja kirkastamisen vaiheeksi, jonka tulosten pohjalta toivottavasti käynnistyy varsinainen uuden museon toteutushanke. Arkkitehtuuri- ja designmuseo on toteutuessaan mittava hanke, jossa suunnitellaan pisimmällä mahdollisella aikajänteellä toimivaa organisaatiota.
Millaisesta kulmasta itse katsot uutta museota? Millaisia odotuksia sinulla on?
Koen, että uudessa museossa voi yhdistyä monta ajankohtaista tarvetta ja toivetta ainutlaatuisella tavalla. Seiniin keskittymisen sijaan näen keskeisenä suhteiden rakentamisen erilaisiin yleisöihin, käyttäjiin ja sidosryhmiin. Pohjoismainen arkkitehtuuri ja muotoilu ovat aina tukeneet tasa-arvoa, hyvää, kaunista arkea ja yhteistä hyvinvointia – minua kiehtoo erityisesti se, miten uudessa museokonseptissa voi yhdistyä elämyksellinen käyntikohde ja vahvistuva yhteiskunnallinen rooli. Museo voi toimia tarinankertojana, asiantuntijuuden jakajana, yhteisöllisenä kohtaamispaikkana sekä tulevaisuuteen suuntaavana luovuuden, arkkitehtuurin ja muotoilun ymmärryksen lisääjänä.
Rohkeiden valintojen avulla museo voi kasvaa kokoaan isommaksi toimijaksi. Tällaisesta lippulaivasta hyötyisi koko suomalainen museokenttä. Tavoitteenamme ei ole ainoastaan erinomainen uusi museo – alan best practise vaan jotain aivan uutta, next practise.
Mitä opittavaa meillä voisi olla Helsingin kaupunginmuseolta?
Kaupunginmuseon muutosta uusiin tiloihin tuli samalla myös muutos, kun ymmärsimme, että uutta ei voi luoda toimimalla samalla tavalla kuin aina ennenkin. Hyödynnettävät opit liittyvät ennen muuta uusiin toimintatapoihin ja muutoksen pitkän kaaren suunnitteluun. Vaikka sisällöt ovat erilaisia, ovat ”näin on aina tehty” -ajattelusta luopuminen, suunnitteluprosessin avaaminen käyttäjille ja kumppaneille, kokeilukulttuuri, rohkeat valinnat ja ajattelun laajentaminen näyttelykäynnistä kokonaisten elämysten rakentamiseen työkaluja, joita kaikki museot voivat halutessaan hyödyntää.
Missä hankkeen kanssa mennään nyt?
Olemme hyvin intensiivisessä vaiheessa, jossa tapahtuu paljon monella rintamalla. Kiinnostavista museokonsepteista ja niiden osa-alueista on otettu oppia kansainvälisesti ja kotimaassa. Selvityksen ideoita on rikastettu ja kehitelty eteenpäin yhdessä museoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tammikuussa alkaa vuorovaikutteinen vaihe, jossa näitä ideoita testataan erilaisissa työpajoissa ja alan sidosryhmien sessioissa. Museoiden henkilökunnat tulevat tekemään kansalaiskohtaamisia, joiden tavoitteena on oppia ymmärtämään paremmin tulevan museon käyttäjien ja potentiaalisten käyttäjien tarpeita. Helmikuun aikana tämä kaikki pitäisi saada kirkastetuksi timantiksi – uuden museon konseptiksi!
Ulla Terästä haastattelivat Arkkitehtuurimuseosta Ilona Hildén ja Designmuseosta Päivi Balomenos.